You are currently browsing the category archive for the ‘Uutinen’ category.
Suomen Bysanttikomitea ry:n vuosikokous (Tieteiden talo, Helsinki) 20.4.2016 päätti yksimielisesti, että Suomen Bysanttikomitea sulautuu Suomen Bysantin tutkimuksen seuraan. Hallitus toteuttaa yhdistyksen sulautumisen Suomen Bysantin tutkimuksen seuraan.
Hallituksen jäseniksi valittiin Hanna Kemppi, Maritta Pitkänen, Päivi Salmesvuori (pj.), Pirkko Sallinen‐Gimpl, Irma Stenström, Anja Törmä ja rahastonhoitajaksi Marja Usvasalo.
Suomen Bysanttikomitea ry järjesti Kultainen iltapäivän kultuurikeskus Sofiassa Vuosaaressa kultaajamestari Raimo Snellmanin kanssa.
Lounaan jälkeen kultaajamestari Raimo Snellman kertoi kultauksen historiasta. Sen jälkeen tutustuttiin Sofian toimintaan, sen kappeliin ja Tullihallituksen ikonikokoelmaan talon oppaan johdolla.
Suomen Bysanttikomitea ry järjesti Helsingissä Marian päivän tilaisuuden tiistaina 15.3.2016. Illan aikana pohdittiin ja koettiin Neitsyt Mariaa useasta eri näkökulmasta.
Ohjelmassa:
* Maria-lauluja: Tarquinio Merula (1594/5–1665) Hor chè tempo di dormire (Canzonetta Spirituale Sopra Alla Nanna, vuodelta 1638) sekä Gounoud/Bach: Ave Maria tulkitsijana FM Fanni Dunderberg.
* Esitelmä Lotton ja Da Vincin Marian ilmestys -maalauksista, esitelmöitsijänä FM Irma Stenström
* V. A. Koskenniemen runo Maria / Marja Usvasalo
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Suomen Bysanttikomitea teki 10.11.-1.12.2015 joulumatkan Tallinnaan. Matkan suunnittelu Hanna Kemppi ja Irma Stenström. Irma Stenström toimi matkan ja ryhmän oppaana. Tutustumiskohteet: Nikulisten kirkko, Aleksanteri Nevskin katedraali, Pyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkko, Pyhän hengen kirkko, Raatihuoneen torin joulutori.
Suomen Bysanttikomitean vuosikokous pidettiin Helsingissä 21.5.2015. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin dosentti Päivi Salmesvuori. Hallituksen jäseniksi valittiin FM Hanna Kemppi (uusi jäsen), FL Maritta Pitkänen, dosentti Pirkko Sallinen-Gimpl, FM Irma Stenström (uusi jäsen) ja informaatikko Anja Törmä.
Hallituksen järjestäytymiskokous tapahtuu myöhemmin.
Helsingin Sanomat 29.3.2015, Muistokirjoitus, Päivi Salmesvuori ja Ira Westergård
Ortodoksiviesti 6/2014 -lehdessä sivulla 26 Laura Karlin esittelee Bysantin kuva Pohjolassa -kirjan.
Karlin kirjoittaa, mm. ”Kauniisti kuvitettu ja hyvin kirjoitettu kirja on kaiken kaikkiaan hieno yhteenveto paitsi ikonien historiasta Pohjolassa niin myös Bysanttikomitean tärkeästä työstä Bysantin tutkimuksen saralla”.
Linkki lehden pdf-versioon.>>>
SUOMEN BYSANTTIKOMITEAN KIRJA BYSANTIN KUVA POHJOLASSA KERTOO
Miten viikinkiprinsessasta tuli Venäjän suuriruhtinatar ja miten Valamon munkki Herman Alaskalainen sai lisänimensä?
Kuka oli Tukholman Kansallismuseossa sijaitsevan ainutlaatuisen ikonikokoelman kerääjä Olof Aschberg?
Entä mitä kuuluu Suomen ikonikokoelmille ja ikonimaalaukselle?
Mitä on ihmisläheinen pyhyys ja keitä ovat Venäjän uudet pyhät naiset?
Ja miten pohjoiskarjalaisen perheen kuopuksesta kehittyi kansainvälinen ikonien huippuasiantuntija?
Kirjan kansikuva. ”Yksityiskohta ikonista Pyhän Georgioksen ihmeteko, Aschbergin kokoelma, copyright Nationalmuseum, Tukholma.
Helppolukuinen yleistietokirja esittelee ikonitaidetta, meille idästä päin tullutta kulttuuriperintöä. Itäinen näkökulma on usein unohdettu nykyisin länsivoittoisessa kulttuuripiirissämme.
Varhaiskeskiajalla Bysantista alkunsa saanut pyhien kuvien traditio on vuosisatojen kuluessa levinnyt kristinuskon mukana pohjoiseen: Kiovaan, Novgorodiin, Karjalaan ja Suomeen – Alaskaankin.
Kirjassa kahdeksan eri kirjoittajaa tarkastelee tätä perinnettä, ikonien taustalla olevia pyhiä miehiä ja naisia sekä ikonien tutkimusta. Tekstiä täydentävät värikuvat. Mystinen, monimuotoinen Bysantti tarjoaa tämänkin ajan ihmiselle ehtymättömän aihepiirin.
”Suomen Bysanttikomitea ry on julkaisuillaan ja kansainvälisten yhteyksien kautta osallistunut ajankohtaiseen globaaliin keskusteluun. Tähän kirja tarjoaa oivallisen lisänsä, koska sen englanninkielinen versio Northern Byzantine Icons julkaistaan samanaikaisesti,” toteaa kirjan päätoimittaja Marja Usvasalo.
Kirjan toimittajat ovat Suomen Bysanttikomitean sihteeri Anja Törmä ja dosentti Päivi Salmesvuori. Ulkoasu on graafikko Olli Miettisen tekemä.
Kirjan artikkelit ovat seuraavat:
* Teuvo Laitila: Jumalaiset ihmeet ja maallinen pyhyys
* Matti Haltia: Herman Alaskalainen
* Elina Kahla: Venäjän uudet pyhät naiset
* Aune Jääskinen: Viikinkiprinsessa – Venäjän Suuriruhtinatar
* Maritta Pitkänen: Olof Aschberg ja hänen ikonikokoelmansa Tukholmassa
* Merja Merras: Suomalainen ikonimaalaus nykyaikana
* Katariina Husso: Suomalaisten museoiden ikonikokoelmia
* Pirkko Vekkeli: Bysanttikomitean Matriarkka
Kirjan nimi:
Bysantin kuva Pohjolassa, 192 s., ISBN 978-952-99005-3-4.
Helsinki: Suomen Bysanttikomitea ry, 2014 (Edita Prima Oy.
Englanninkielinen kirja:
Northern Byzantine icons, 192 p., ISBN 978-952-99005-4-4.
-Helsinki: Finnish National Committee for Byzantine Studies (Edita Prima Oy).
TILAUSTIEDUSTELUT: Marja Usvasalo EMAIL: olavi_marja_usvasalo@hotmail.com
Detail from an icon of the Miracle of St. George painted at Vologda in the latter half of the 16th century. Aschberg Collection. © Nationalmuseum, Stockholm.
The theme of of the book Northern Byzantine Icons, the fifth to be published by the committee, is icons and their influence in the north, in Russia, Finland, Sweden and Alaska. The papers contained in it deal with the history of holy men and women who lived and worked in the north. The idea is to throw new light on icons as an art form and a part of the cultural heritage that has come to us from the east, thus opening up a new and frequently overlooked perspective on our own very largely westernized culture. Icons have been described as windows on Heaven, and it is very much a matter of personal attitude as to whether we look on them as instruments of prayer, works of art or museum objects.
All the authors represented here are members of the Committee for Byzantine Studies and experts in their own fields of research, but they have attempted to write in clear, everyday language in order to appeal to a less specialized readership, even though the facts and ideas they present are based on sound academic study.
This volume also contains a short biography of the founder of the Committee for Byzantine Studies and its long-standing chairman, Professor Aune Jääskinen, whose life’s work, in which she continues to be as active as ever, has been the cornerstone of Finnish iconography and icon research. The other authors thus wish through this volume to express their thanks to Aune Jääskinen for the guidance and encouragement that they have received from her over the years, just as the members of the society as a whole thank their highly inventive chairman who has constantly arranged new, memorable Byzantine experiences for us.
One of the most recent of these was a cultural excursion to the Monastery of Tikhvin in Russia in August 2013 to pay our respects to the miracle-working icon of the Mother of God of Tikhvin.
This volume will also contribute something essentially new to the international exchange of ideas in Byzantine studies, as it will be published simultaneously in Finnish and English.
SEE FOR ADDITIONAL INFORMATION THE BLOG => Northern Byzantine Icons
CONTENTS
* Preface
* Teuvo Laitila: Divine wonders and worldly saintliness
* Matti Haltia: Saint Herman of Alaska
* Elina Kahla: The new female saints of Russia
* Aune Jääskinen: From viking princess to a Princess of All Russia
* Maritta Pitkanen: Olof Aschberg and his icon collection in Stockholm
* Merja Merras: Icon painting in Finland today
* Katariina Husso: Icon collections in Finnish museums
* Pirkko Vekkeli: The matriarch of the Committee for Byzantine Studies
* Appendix 1: Selected bibliography of books and papers by Prof. Aune Jääskinen
* Appendix 2: Finnish National Committee for Byzantine Studies: diary of events, 2006–2013
Northern Byzantine icons
Publisher: The Finnish National Committee for Byzantium Studies and authors
Editor in Chief: Marja Usvasalo
Translation and language editing: Malcolm Hicks.
Design: Olli Miettinen.
Printing: Edita Prima Oy.
190 pages. – ISBN 978-952-99005-4-1
ORDER INQUIRIES: Ms. Marja Usvasalo EMAIL: olavi_marja_usvasalo@hotmail.com
Kirjan kansikuva. ”Yksityiskohta ikonista Pyhän Georgioksen ihmeteko, Aschbergin kokoelma, copyright Nationalmuseum, Tukholma.
Miten viikinkiprinsessasta tuli Venäjän suuriruhtinatar ja miten Valamon munkki Herman Alaskalainen sai lisänimensä?
Kuka oli Tukholman Kansallismuseossa sijaitsevan ainutlaatuisen ikonikokoelman kerääjä Olof Aschberg?
Entä mitä kuuluu Suomen ikonikokoelmille ja ikonimaalaukselle?
Mitä on ihmisläheinen pyhyys ja keitä ovat Venäjän uudet pyhät naiset?
Ja miten pohjoiskarjalaisen perheen kuopuksesta kehittyi kansainvälinen ikonien huippuasiantuntija?
Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus Suomen Bysanttikomitean uutuuskirjasta Bysantin kuva Pohjolassa. Teos esittelee ikonitaidetta, meille idästä päin tullutta kulttuuriperintöä. Itäinen näkökulma on usein unohdettu nykyisin länsivoittoisessa kulttuuripiirissämme.
Varhaiskeskiajalla Bysantista alkunsa saanut pyhien kuvien traditio on vuosisatojen kuluessa levinnyt kristinuskon mukana pohjoiseen: Kiovaan, Novgorodiin, Karjalaan ja Suomeen – Alaskaankin.
Kirjassa kahdeksan eri kirjoittajaa tarkastelee tätä perinnettä, ikonien taustalla olevia pyhiä miehiä ja naisia sekä ikonien tutkimusta. Tekstiä täydentävät värikuvat. Mystinen, monimuotoinen Bysantti tarjoaa tämänkin ajan ihmiselle ehtymättömän aihepiirin.
”Suomen Bysanttikomitea ry on julkaisuillaan ja kansainvälisten yhteyksien kautta osallistunut ajankohtaiseen globaaliin keskusteluun. Tähän kirja tarjoaa oivallisen lisänsä, koska sen englanninkielinen versio Northern Byzantine icons julkaistaan samanaikaisesti,” toteaa kirjan päätoimittaja Marja Usvasalo.
Kirjan toimittajat ovat Suomen Bysanttikomitean sihteeri Anja Törmä ja dosentti Päivi Salmesvuori. Ulkoasu on graafikko Olli Miettisen tekemä.
Kirjan artikkelit ovat seuraavat:
– Teuvo Laitila: Jumalaiset ihmeet ja maallinen pyhyys
– Matti Haltia: Herman Alaskalainen
– Elina Kahla: Venäjän uudet pyhät naiset
– Aune Jääskinen: Viikinkiprinsessa – Venäjän Suuriruhtinatar
– Maritta Pitkänen: Olof Aschberg ja hänen ikonikokoelmansa Tukholmassa
– Merja Merras: Suomalainen ikonimaalaus nykyaikana
– Katariina Husso: Suomalaisten museoiden ikonikokoelmia
– Pirkko Vekkeli: Bysanttikomitean Matriarkka
Kirjan nimi: Bysantin kuva Suomessa, 192 s., ISBN 978-952-99005-3-4; Northern Byzantine icons, p. 192, ISBN 978-952-99005-4-4.
Lisätietoja antaa: Kirjan päätoimittaja Marja Usvasalo, olavi_marja.usvasalo@hotmail.com
Kirjan kansikuvan yhteydessä pyydetään mainitsemaan ”Yksityiskohta ikonista Pyhän Georgioksen ihmeteko, Aschbergin kokoelma, copyright Nationalmuseum, Tukholma.
Suomen Bysanttikomitean blogi: https://mybyzantium.wordpress.com
Kirjan artikkelit
Neljä kirjan kahdeksasta artikkelista johdattavat lukijan suoraan Venäjän kirkkohistorian menneisyyteen ja nykyisyyteen. Dosentti Teuvo Laitila, jonka artikkeli ”Jumalaiset ihmeet ja maallinen pyhyys” sijoittuu 1500-ja 1600- luvuille, sanoo, että ”pyhyys on Venäjästä puhuttaessa usein ymmärretty joksikin, joka liittyy toiseen maailmaan. Tätä on perusteltu esimerkiksi ihmeillä, joita pyhät ihmiset ja ikonit ovat saaneet aikaan. Tämänkaltainen näkemys korostaa kirkkoa instituutiona. Venäläisessä pyhyydessä on kuitenkin toinen, ihmisläheisempi puoli, joka tulee näkyviin uuden ajan alussa. Siinä pyhyys toteutuu tässä ja nyt, tavallisten ihmisten esikuvallisessa elämässä, joka on kaikkien saavutettavissa.”
Filosofian tohtori Elina Kahlan kirjoitus pohtii ortodoksista kulttuuria nyky-Venäjällä ja yhtä sen elpymiseen keskeisesti liittyvää kysymystä: niin sanottujen uuspyhien eli viime vuosikymmenien aikana Venäjän ortodoksisen kirkon kanonisoimien kirkollisten esikuvien merkitystä. Kahla käsittelee monien pyhittämisien joukossa myös niistä kautta maailman tunnetuinta, Venäjän viimeisen keisariperheen, Romanovien kanonisointia vuonna 2000 ja kanonisointikiistoja, jotka ovat liittyneet esimerkiksi keisarin ydinperheen kuvaukseen ikoneissa. Kahlan mukaan Venäjällä on vanhentuneiden ideologisten ohjenuorien sijaan alettu painottaa ortodoksisen kirkollisuuden, autoritaarisen johtamisen ja kansallistunnon paluuta ja tämä on nostanut keskiöön pyhien esikuvien luonnin.
Professori Aune Jääskinen puolestaan tuo historian varjosta esiin viikinkiprinsessa Ingegerdin, Ruotsin ensimmäisen kristityn kuninkaan, Olavin, tyttären, josta tuli vuonna 1019 Novgorodin ruhtinaan Jaroslav I Viisaan puoliso, ja myöhemmin Kiovan ja koko Venäjän Suuriruhtinatar Irina. Hän jäi kanonisoituna pyhänä Venäjän historiaan nimellä Pyhä Anna Novgorodilainen. Peräti kolme hänen tytärtään naitettiin kuningattariksi Eurooppaan. Jääskinen maustaa karjalaisella huumorillaan käsitystä siitä, kuinka keskiajan historiassa jotkut naiset ylenivät avioliiton kautta hallitsijan asemaan Eurooopassa tai ainakin vallankäyttäjän läheiseksi neuvonantajaksi.
Kirja vie lukijan aina Alaskaan saakka, jonne kristinusko saapui Venäjältä itäistä tietä Siperian ja Tyynen valtameren kautta. Vuonna 1794 Alaskan rannikon edustalla sijaitsevalle Kodiak- saarelle saapui Valamon munkkien retkikunta, joka käynnisti lähetystyön seudun alkuperäisasukkaiden aleuttien, eskimoiden ja intiaanien parissa. Professori Matti Haltian artikkeli kertoo retkikunnan taustoista ja sen merkittävimmästä jäsenestä munkki Hermanista, joka teki mittavan elämäntyön Alaskan ja Aleuttien saariston alkuperäisasukkaiden ja luonnon pelottomana puolustajana Venäläis- amerikkalaisen kauppakomppanian mielivaltaa vastaan. Amerikan Ortodoksinen kirkko julisti hänet pyhäksi vuonna 1970. Venäjä hallitsi Aleuttien saaristoa ja Alaskaa 126 vuotta. Merkittävin kulttuuriperintö tästä ajasta on alkuperäisväestön ortodoksinen usko.
Ruotsin kansallisgalleriassa, Tukholman Nationalmuseumissa, on ainakin Suomessa vähän tunnettu ja erittäin tasokas ikonikokoelma, jonka pankkiiri ja kosmopoliitti Olof Aschberg (1877-1960) lahjoitti museolle vuosina 1933 ja 1952, ja joka käsittää 276 ikonia. Filosofian lisensiaatti Maritta Pitkänen kirjoittaa tästä kiehtovasta, pääosin venäläisiä ikoneja käsittävästä kokoelmasta, joka on mittavimpia julkisia, ortodoksisen maailman ulkopuolisia venäläisen ikonitaiteen kokoelmia. Hankinnat Aschberg oli tehnyt mm. neuvostoviranomaisilta Moskovasta. Artikkelissaan Pitkänen käsittelee myös Aschbergin aikansa myllerrysten värittämiä elämänvaiheita Ruotsissa, Venäjällä, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, sekä hänen rooliaan ruotsalaisena taidemesenaattina ja kulttuurilähettiläänä. Maritta Pitkänen sai ainutkertaisen haastattelun kautta uutta tutkimustietoa työhönsä Olof Aschbergin pojalta, kirurgi Sven Aschbergilta Ranskasta. Hän ei ole aiemmin antanut haastatteluja isänsä toiminnasta.
Filosofian tohtori Merja Merraksen artikkeli käsittelee suomalaista ikonimaalausta nykyaikana. Hän pitää suomalaisen ikonimaalauksen alkupisteenä muutamien maalausoppilaiden opintoja Pariisissa toimivan Leonid Ouspenskyn johdolla 1960- luvulla. Ikonimaalauksen piirissä on sittemmin toiminut ja toimii edelleenkin muutamia vahvoja vaikuttajia. Suomen Ikonimaalarit- yhdistys on järjestänyt näyttelyitä 1970- luvulta lähtien ja Valamon luostari avasi kansanopistoon ikoniakatemian vuonna 1986.
Suomessa on monia merkittäviä ikonikokoelmia. Niiden syntyä ja vaiheita kuvaa ja tarkentaa artikkelissaan
filosofian tohtori Katariina Husso. Hän toteaa kuinka vielä 1900- luvun alussa ortodoksiset ikonit miellettiin Suomessa keisarillisen Venäjän valtaan ja Venäjän Ortodoksiseen kirkkoon, mutta suhde muuttui sotavuosien 1939- 44 jälkeen ja ikonikokoelmat alkoivat karttua. Husso esittelee tärkeimmät kokoelmat: Sinebrychoff, Kansallismuseo, Ortodoksinen kirkkomuseo ja Joensuun taidemuseo.
Julkaisu on kirjoittajien kunnianosoitus ja kiitos Suomen Bysanttikomitean perustajalle ja puheenjohtajalle, professori Aune Jääskiselle, jolta he ovat saaneet ohjausta ja kannustusta vuosikymmenten mittaan. Toimittaja Pirkko Vekkelin laatima Aune Jääskisen pienoiselämäkerta kuvaa tämän valovoimaisen kulttuurivaikuttajan elämäntaivalta kaksitoistalapsisen karjalaisperheen kuopuksesta suomalaisen ikonituntemuksen kulmakiveksi.
Kirjan täydentää mittava luettelo professori Jääskisen valikoiduista julkaisuista ja artikkeleista, sekä myös katsaus Suomen Bysanttikomitea ry:n toimintaan 2006-2013.
Suomen Bysanttikomitea ry TÄTÄ SIVUA EI ENÄÄ PÄIVITETÄ 
Viimeisimmät kommentit